NÄYTTELYVUOSI 2009

Näyttely, koiranäyttely ... Mitä se minulle on? Harrastus ennen kaikkea rakas harrastus, vastapaino arjelle, yhdessä oloa koirien ja ystävien kanssa. Aina on mitä odottaa !

Vuoteen mahtuu uskomattoman mahtavia kokemuksia, hienoja hetkiä, kyyneleitä silmäkulmassa, jännitystä, tunnelmaa, hikeä ja tuskaa unohtamatta. Kuitenkin parasta on ollut unohtumattomat näyttelymatkat ystävien kanssa. Pitkät ajomatkat ovat mahdollistaneet syvällisetkin keskustelu hetket.

Edelleenkin jokainen saatu ERI on aina hurraamisen arvoinen. Pienistä asioista on osattava iloita, onneksi osaan. Ehdottomasti upein kokemus oli Elmon valioituminen Rovanimen kansainvälisessä näyttelyssä sekä sijoittuminen ryhmässä neljänneksi. Helsingissä vastaavasti koin totaalisen yllätyksen sunnuntaina, kun Elmo voitti urokset ja sai tittelin PMV-09. Käytiinhän me kokeilemassa Ruotsissa ja Norjassakin, mutta tuomisina Ruotsista EH ja Norjasta H. Tästä harrastuksesta ei jännitys lopu kesken, koskaan et voi tietää miten näyttelypäivä menee.

Iloisella mielellä hymyillen ja Elmo häntää heiluttaen käymme uutta vuotta kohden. Kiitän ystäviäni saamastani tuesta, neuvoista, avusta ... ihan kaikesta. Erityiset kiitokset Sarille ja Marikalle olette korvaamattomia !!  

FI MVA PMV-09 JV-08 V-08 ANXIOUS FIFTH ELEMENT

ja Onnellinen omistaja Hanna Luoto

***

VUODEN KOHOKOHTA – MESSUKESKUS 12.-13.12.2009

Voittaja-09 ja Pohjoismaiden Voittaja -09

Syksyn kuluessa reissuumme osallistujien määrä vaihteli alkuperäisestä kokoonpanosta koko ajan. Viimeisin muutos tapahtui lähtö edeltävänä yönä. Alusta alkaen oli selvää, että reissuun lähdetään meidän pakettiautolla eikä  junaa edes harkittu ;) Loppujen lopuksi ressuun lähtivät Marika ja Muska, Noora ja Otto sekä Hanna ja Elmo. Koiramäärässä tapahtui se suurin muutos.

Yövyimme Helsingissä Katajanokalla vanhassa vankilassa. Hotelli oli todella upea ja muurien sisäpuolella vallitsi lumoava ilmapiiri. Vankilan muurien suojassa linnanpuistossa oli mukava ulkoiluttaa koiria. Palvelu oli ystävällistä ja pienillä asioilla koimme olevamme tervetulleita asiakkaita. Huoneet oli tilavia ja valittu koiria silmällä pitäen ensimmäisestä kerroksesta.

***

Hanna ja Elmo

Marika ja Muska

Noora ja Otto

"Miten se oli tarkoitus mun näihin portaisiin ängetä?" : yrittää Elmo ymmärtää näitä kuvauskulmia.

Elmo poreesaa.

Viikon lopun saavutuksena titteli PMV-09 !! Sunnuntain tuomarina Tuula Seppälä Elmo: ERI VAK1 PU1 CACIB PMV-09 VSP :) Tuomari tykkäsi Elmosta kovasti vaikka mainitsi nätisti turkista "Tänään ohuessa karvassa". 

Sitten Muskan vuoro poseerata.

Tietenkin myös Otto.

Reissu oli antoisa ja oikein mukava. Onneksi uskoin Marikaa, ystävät ovat korvaamattomia... Tästäkään reissusta ei puuttunut jännitystä eikä vaarallisia tilanteita niitä on varmasti joka reissulla. Nyt oli aikaa shoppailuun ja mahdollisuus ostaa koirille kaikkea kivaa :) Kiitoksia matkaseurasta Marikalle ja Nooralle otetaan taas uusiksi !!

MAINOS TANSKANDOGGILEHDESSÄ 4/2009

MAINOS TANSKANDOGGILEHDESSÄ 1/2009 

KAUHIA JA MAHTAVA MESSARIREISSU 14.12.2008

Reissulla mukana:

Tiina ja Fanny (Anxious French Kiss), Sanna ja Leevi (Saradane´s Dude of Dreams), pelastaja-apukäsi Ulla sekä Hanna ja Elmo.

Reissusta toipuminen ja tapahtuneiden sulattelu on vienyt aikaa.  Nyt kaikelle tapahtuneelle voi jo nauraa.  Messarissa kylläkin itku oli useampaan otteeseen lähellä ja särkylääkettä kului. Mikäpäs salaisuus tämä on siis asiaan….

Päästään huomattavasti helpommalla, kun lähdetään junalla. Kenenkään ei tarvitse ajaa ja ollaan levänneinä ja pirteinä aamulla Helsingissä koko porukka. Lähdetään siis junalla Helsinkiin joulukuussa, päätetty. Pientä hienosäätöä jouduttiin tekemään, jotta ollaan kaikki samassa junassa. Minun liputhan ne olivat tietenkin väärässä junassa. Lähdettiin matkaan lauantain yöjunalla. Oulusta junaan nousivat ensimmäisenä Tiina ja Fanny sekä pelastaja-apukäsi Ulla. Elmo ja minä hurautettiin Raahesta Vihannin rautatieasemalle, josta toisena nousimme kyytiin. Tässä vaiheessa minua jännitti junaan nouseminen, miten Elmo reagoi, suostuuko Elmo nousemaan junaan, saadaanko kaikki tavarat kuten kevyt häkki ja rattaat ajoissa kyytiin, mitä jos juna lähtee liikkeelle liian aikaisin, mahdutaanko kaksi ihmistä ja kaksi koiraa sekä tavarat makuuvaunuun … niin viimeksi olen matkustanut kymmenen vuotta sitten junalla. Pitäähän sitä miettiä kaikki asiat valmiiksi. Meillä oli Tiinan kanssa makuuvaunu vastaavasti Sanna ja Ulla matkustivat istumapaikoilla eläinvaunussa toisessa päässä junaa. Tietenkin me oltiin Elmon kanssa Vihannissa hyvissä ajoin. Ullalta tuli ensimmäinen tekstiviesti  : ”Nyt lähdettiin Oulusta. Muista ottaa mukaan kaikki lippulaput, rokotustodistus, rekkarit, junaliput, KOIRA ;) T. Ylihuolehtiva Ulpu” samaan aikaan kun me oltiin jo Vihannissa. Taisi muutama kilometri tulla käveltyä, hermostutti….. Onneksi oli ihana Ulla matkassa ja Tiina odottamassa meitä, että päästään junaan !!

Junan kyytiin selvittiin hengissä ja auto varmasti pärjää rautatieasemalla huomiseen. Kevyt häkki ei mahtunut makuuvaunuun auki ja ahdasta oli muutenkin. Sanna ja Leevi nousivat Ylivieskasta meidän tietämättämme kyytiin. Tiina ja Fanny majoittuivat alasänkyyn ja minä kiipesin yläsänkyyn, Elmolle jäi paikka lattialta. Sitten nukkumaan… Oikeasti meistä ei kumpikaan Tiinan kanssa nukkunut koko yönä. Elmo piti huolen, että jokaisella asemalla kaikki kuulivat sen olevan junassa, tänne ei ole tulemista ! Elmoa rauhoiteltiin ja komennettiin. Tietenkin aika ajoin sisaruksia alkoi pelottamaan ja turvaa haettiin Tiinasta. Fanny yritti pienenä olla Tiinan vieressä ja Elmo-kuningas seiso heidän päällä. Tässä vaiheessa jo alkoi junalla matkustamisen autuus ja mukavuus karisemaan. Oltiin ainakin aamulla ajoissa Helsingissä nukkumatta silmäystäkään.

Pientä aamulenkkeilyä harrastettiin, kun porukalla etsittiin sisäänpääsyä messukeskukseen. Elmo päätti heti alkujaan, et Leevi on ylimääräinen porukassa. Pitihän sitä koittaa murista ja isotella. Oltiin me varmasti näky, kun kierrettiin edes takaisin. Löytyihän se sisäänpääsy vihdoinkin, josta Ulla ei sitten pääsytkään sisään, koska oli ilman koiraa. Tuossa vaiheessa mulla alkoi jo pinna kiristymään. Onneksi ystävällinen järjestysnainen auttoi meille rattaat kehänreunalle ja Ulla saapui avuksemme pääoven kautta. Leiri pystyyn ja aamupalalle ! Odottelua, odottelua…. aika kuluu jännitys tiivistyy…. Kohta se alkaa !! Suuta kuivaa, maha sekaisin, kädet tärisee, vettä kuluu….

Jos jännitin minä niin Elmo oli ihan sekaisin pelosta, valvotusta yöstä ja kauhistuttavasta junamatkasta.  Minun helppo ja iloinen Elmo oli tipotiessä ja vuoden tärkein näyttely edessä, apua !!  Tästä se lähtee... Junioriluokan urokset kehään, Elmo ensimmäisenä, minä näin vain paljon koiria, näitä on näin paljon, keskity, älä kato ympärille, keskity, rauhoittele Elmoa, puhu sille, hengitä....   

Hampaiden tarkastaminen menossa, oliko se tarkoitus tsekata omistajankin hampaat ;)     

Elmon arvostelu menossa, tähän seisomaan, hyvä, nyt menee hienosti, hyvä poika, paikka, häntä heilu, hyvin menee....

Pyöräytetääs vielä toisin päin, esitellään tuomarille kumpikin kylki, pää painaa tonnin, Elmo ei esitä itseään yhtään, mikä vikana, koitan puhua Elmolle, nätisti, mulla hiki valuu, suuta kuivaa... ERI .... huh.... 

Nyt ei hymyilytä yhtään, Elmo on ihan sekaisin, koitettiin käydä rauhoittumassa ja kävelemässä, nyt odotellaan kilpailuluokan alkua, tästä ei tule yhtään mitään, paskaksi meni koko reissu, ei pärjätä, Elmo ei ole yhtään oma itsensä, koiriakin on noin paljoan, hengitä, auttakaa....    

Kaikki junioriluokan koirat kilpailuluokkaan, juostaan, Elmon pää painaa, hieno poika, nätisti, hyvä, nätti poika, ensimmäinen oksennus, ystävällinen kehäsihteeri rauhoittelee "ei haittaa minä haen paperia, ei haittaa ", mua nolottaa, tuomari tulee kohti sormi pystyssä, EKOJA, me voitettiin, häh... ei tunnu missään, päästään omalle paikalle ja taas oksennetaan, ei ole todellista enää, taas saapuu kehäsihteeri paikalle ja tuomarikin rauhoittelee "ei haittaa", joku kuvaaja kommentoi "voin leikata oksennuksen kuvasta pois", ei ole todellista, hävettää, pitäiskös tässä itkeä vai nauraa, juniorivoittaja 2008 kuvassa tuomarin ja oman okennuksensa kanssa, leikataan kaikki ylimääräinen pois, tämänhän se tuomari näki :  "hyvän kokoinen ja tasapainoinen runko ".  

Ja tämän : "Hyvä eturinta, ylälinja ja kulmaukset". Junioriovoittajalla ei ollut kennelyskä eikä kurkussa mitään tulehdusta, ainoastaa STRESSI !

Nyt odotellaan paras uros kehän alkua ja rauhoitutaan. Jotta haukkuminen ei yltynyt mahdottomaksi istuin käsi Elmon häkissä melkein koko ajan. Tuli saatua mulkoiluja ja kommenttiakin muiden doggien omistajien taholta. Tästä ei sen enempää. Elmo hoksas alkaa pelkäämään ihmisten taputtamista. Oli mulla huumorintaju jo aika kaukana eikä hermoista enää tietoakaan, itkukin aika lähellä.  Kiitos teille ihanille ymmärtäväsille ystäville, jotka minua neuvoillanne autoitte ja tuitte !!

Paras uros kehä meni nappiin, oikeasti ! Tuolloin Elmo oli oma itsensä. Kuvasta näkee miten koitin käsillä kannatella Elmon päätä, sormet hihnan välissä, jotta se ei painanut kaulaan.  Tuomarin kommentti Elmon päästä : " Erittäin hyvä pää ja pään ilme. Hyvät korvat, hyvät pään linjat ". Mitään menetettävää ei enää ollut, katsotaan miten käy, koiria ihan mahdoton määrä, ei mahdollisuutta, Elmo juoksi ja liikkui hyvin, hienostihan tämä menee, hieno poika, tuomari tuumailee ja katselee, lähtee liikkeelle, jälleen sormi pystyyn, se tulee meitä kohti, uskomatonta, mahtavaa, innostuin, hyvä Elmo, kehuin Elmoa, virhe, aina pitäis pysyä rauhallisena, Elmo hyppii ja pomppii, koita saada se maan pinnalle takaisin... TUPLAVOITTAJA !!

Uskomatonta, meillä on sitten edessä vielä ROP-VSP kilpailu. Tällaista en ollut missään suurimmissa haaveissakaan osannut unelmoida. Mitenkähän siinä käy, mietiskelin moneen otteeseen. Juna lähtee neljän aikaan, joten ryhmään ei voida jäädä, Elmo ei enää millään jaksais ryhmässä vaikka vaihtaisinkin junaliput myöhäisempään junaan, toivottavasti narttu voittaa. Sehän meni sit ihan pieleen/pilalle.... koko kilpailu. Niin tietenkin, ihmisiä kehän reunalla pipona ja kaikki taputtaa. Elmo pomppi kuin aropupu, loikki, hyppi, teki mitä sattuun, siis piti hauskaa, asenteella leikitään !! Tuomari antoi vielä toisen mahdollisuuden, otetaan vielä kerran, no mitä se auttoi, Elmo veti samaa rataa uusiksi. Et semmoista. Niin olis pitänyt sitä ja tätä, tehdä niin ja näin, aivan, helppo ajatella jälkeen päin kun aivot ei enää ihtelläkään tuossa vaiheessa pelannut yhtään, aivan sama, näin ei tietenkään olisi saanut ajatella, ei ole aivan sama onko VSP vai ROP mut,mut.... Eiköhän tuokin kuva kerro enemmän kuin tuhat sanaa.

Edessä oli vielä junamatka kotia. Niin tietenkin palkintoja unohtamatta. Voittajasta ja Juniorivoitosta ei saanut ruusuketta kehässä. Palkintoja noutaessa ruusukkeet oli mahdollista ostaa siis todellakin ostaa a´20 euroa, oikeesti. En kyl kauvaa miettinyt tällaisen näyttelypäivän jälkeen, et ostanko ruusukkeita. Se paluumatka... kuolema... meillä oli muka varattuna isonkoiranpaikka. Istuttiin Elmon kanssa ensimmäiset tunnit yksittäisellä paikalla seinän vieressä, jossa Elmo mahtui istumaan mun jalkojen välissä. Ihmisiä kulki koko ajan edes takaisin, joten käytävääkään ei voitu vallata. Loppumatkasta ihmiset väheni ja pidot parani ;) Ystävälliset kanssa matkustajat antoivat meille tilaa oikeasti ison koiran paikalta ja päästiin olemaan vähän väljemmin. Elmo istui, pelkäsi, haukkui, makasi, kyttäsi, nuuhki.... ja onneksi nukkui välillä ! Kotia päästiin kuitenkin taas yhtä reissua rikkaampaa, mutta junalla me ei matkusteta ihan heti.

Aika kuultaa muistot, sanotaan. Tämän kirjoituksen myötä muistan aina tämän Messarireissun 2008,  etten vain sano joskus ”Olihan se hieno ja mukava reissu, oikein onnistunut niin kuin suunniteltiin ” unohtamatta todellisuutta. Reissusta ei varmasti nauttinut koira enkä minä. Kuitenkin opin tästä reissusta paljon tulevaisuutta varten. Aina löytyy jotain positiivista, jos on saavi kaupalla negatiivista. Tietenkin helpointahan olisi muistaa vain nuo tittelit ja urosten voitto, mutta ei se näin mene. Koira on kuitenkin koira eikä mikään kilpailuesine. Minulle voitto on se, että näen Elmon nauttivan siitä mitä teemme ja yhteistyö sujuu kuitenkaan tappamatta Elmon omaa luonnettaan ja hulvatonta energisyyttä. Elmo heiluttakoon aina häntäänsä !!

Tämän kuvan takaa paljastuu paljon muutakin kuin

JV-08 V-08 SERT VSP Anxious Fifth Element

(V-08, ROP, CACIB HOPPINGHAM´S RHYTHM´N RHYME) 

 - Elmon onnellinen omistaja Hanna :)

KIITOKSIA tarinaan innoittavista valokuvista Sannalle !!

JOULUKORTTIKUVAUSTA LAPSET HIENONA

Leevi 4 vuotta

Suvi 8 vuotta

 Pilvi 10 vuotta

JOULUMAINOS TANSKANDOGGI-LEHDESSÄ

SUNNUNTAIPÄIVÄ HARRASTUSTEN PARISSA

Vietettiin sunnuntaipäivää crossiradalla Sarin, Pertin ja Joonaksen kanssa. Oli oikein mukavaa. Käytiin Hertan, Carloksen ja Elmon kanssa kävelemässä. Valokuvattiin koiria ja poikia pyörineen. Alla valokuvasaldoa iltapäivältä.

Joonas ja Levi tauolla.

Leevi ajamaan lähdössä.

Leevi vauhdissa.

Leevi ja Joonas ajamassa lasten radalla.

Joonas ja crossi Honda CR 85

Isän ja pojan pyörät.

Leevin crossi Yamaha PW 50, Jannen crossi Yamaha YZ 250.

Sisko Hertta ja sen veli Elmo 5.10.2008, sisarukset 16 kk.

Hertta

Elmon sisko Hertta.

Elmo

OLIPAS MAHTAVA SAWO SHOW-REISSU

Mukava näyttelymatka Kuopioon on takana, jäljellä vain väsymys. Yövyttiin koko perheen voimin Tahkolla ja vietettiin Railin (Kennel Love-Dane´s) synttäreitä. Oli mukava tutustua uusiin ihmisiin. Kiitoksia Railille makoisasta tarjoilusta ja onnea vielä kerran !! 

Elmo kaikkina päivinä ROP ja SERT.

Carlos lauantaina PU2 VA-SERT CACIB

Mukana 7 kappaletta samalaista pokaalia ;)

Jo hymyilytti sunnuntaina. Kyllä se hymy sieltä irtoaa, kun on tarpeeksi aihetta;) Jotkut on tästä totisuudestani ohimennen maininneet. No sille löytyy selitys.... jota ei kaikille kerrota vaikka sen taitaa jo kaikki tietää :(

 Katosokaa Elmon ilmettä, joku vähä nauttii.

Keskustelin koirahieronta asioista ammattilaisen kanssa, jos hankkis jotain kirjallisuutta ja opiskelis ihan perusjuttuja. Kristiinan neuvoja on toteutettu ja tulostakin on saatu aikaiseksi. Tuomarit kehuivat kaikki Elmon liikkeitä (arvostelut Elmon näyttelyissä). Kiitoksia Miialle !!

Kuvassa Edendane´s Jolly Roger "Frey" ja Thomas. Kiitoksia Thomakselle!!  Lauantaina loppu multa kädet kesken, Elmo sai ERI:n ja vielä Carloskin, en ollut sit varautunut tähän ollenkaan. Onneksi on sydämellisiä auttavaisia ihmisiä vielä olemassa. Thomas esitti Elmon parasuroskehässä voittaen! Satulle KIITOKSIA avusta myös jälleen!!  

Aina nämä reissut ei mene niin kuin elokuvissa, kun mukana on toukas poikamme Leevi. Onneksi perjantain kommellusten jälkeen loput päivät sujuivat suht rauhallisesti. Sitä palautuu nopeesti maanpinnalle todellisuuteen, kun muka jossakin ilon sekaisissa tunteissa ensimmäinen ROP-ruusuke kädessä kävelin teltalle. Sen että kerkesin Elmon häkkiin laittaa tuli Leevi yltäpäältä mudassa huutaen luokseni. Mitä....Leevi oli kaatunut raviradan kaviouran ja nurmikkoalueen välissä sijaitsevaan ojaan. Mutaa oli sit päästä varpaisiin. Koska suhkua ei löytynyt suoritti Jannen Leevin pesun käsilavuaarissa.

Eikä tässä vielä kaikki !! Siinä loppukehiä alkuarvostelun jälkeen odottelin. Mitä...Alkoi kuulutus:"Täällä pieni poika etsii äitiä, hänellä on päällään vaalean punainen fleecetakki, epäillään hänen olevan tanskandoggiporukoista....". Tuolloin sain jalat alleni ja sit mentiin. Leevihän se siellä oli kuuluttajan vieressä keskellä isokehää. Leevi oli karannut Jannelta. Janne oli just meinannut mennä ilmoittamaan, et kuuluttakaa Leeviä. Tässä huomioikaa vielä se, et Leevillä oli vain päällään tuo fleecetakki eikä alla mitään, kun eivät olleet kerenneet poikaa vielä pukea. :)) 

Onnittelut Maijalle !!

Kuvassa Euro Power Boy Toy "Lelu" ja Maija. Kiitos valokuvista.

UPEA PÄIVÄ YLIVIESKASSA

Elmo oli ROP ja Rauno VSP !! Kaikki odotukset ylittyivät. Ei pelkästään se, että koirat menestyivät hyvin vaan se yhdessä oleminen oli parasta. Oltiin liikkeellä koko perheen voimin retkeilemässä. Kavereita koirineen paljon ja jokaisella hyvä mieli onnistuneesta päivästä. Pieni vesisade vähän harmitti...

Kristiina hieroi ja venytteli Elmoa. Suuri kiitos Kristiinalle !! Elmo oli aivan mielissään ja omistajakin sai hyvä vinkkejä ja neuvoja tulevaisuutta varten. Eipäs ole käynyt mielessäkään kokeilla Elmon lihaksia, kun noi liikeet meinaa tökkiä. Mut ROP-kehässä me sit melkein lennettiin ;) !!

Tällaiseen porukkaan on mukava kuulua !

KYLLÄ DOGGI DOGIN TUNTEE

Raaheen on muuttanut Kennel Bonellista musta tanskandoggi uros. Kävimme Elmon kanssa ihailmemassa komeaa miehen alkua. Pojilla suivat leikit koko erosta huolimatta erittäin hyvin. Saarasta ja Ramseksesta saamme varmasti leikkikavereita, ainakin joksikin aikaa ;) ja myös näyttelyreissukavereita.

Bonel Åbin Ramses II

Niinhän se menee, että "kerran doggi aina doggi".

 KOLMEN KOPLA

Sisarukset kolmen kopla ei kolme koota vaan Elmo, Fanny ja Hertta.

Täältä tullaan ....

 Kasvattajaluokka Oulaisissa.

Hertta

Fanny

NÄYTTELYREISSU VAASAAN

Reissu oli mukava ja oikein onnistunut. Botniahalli on kyl paras paikka missä olen näyttelyissä käynyt. Messarissa olen vuosia, vuosia sitten käyt, mut siellä on se väen paljous aivan mahdotonta. Kehä oli myöhässä kovasti (odoteltiin 3 tuntia), mut se ei haitannut mitään, kun oli tilaa.

Kiitos Jaanalle ja Jasminille matkaseurasta!

LUNTA, LUNTA... VIHDOINKIN !!

Lunta satoi jopa niin paljo et Mönkijällekin oli töitä ihan kunnolla.

Kuka sen käski noin syvälle ajaa ??

Siellä se nyt on...

Kyl se sieltä nousee. Tai sit ei - aikansa kun kaasuttaa niin ei ole uusista renkaista tietoakaan ;)

ELMO 7 KK

Kiitos Evelle avusta. Saatin otettua muutama valokuva Elmosta 7kk ikäisenä.

***

***

***

***

Alla muutama valokuva Elmosta, jonka sain otettua iman apuvoimia. Janne teki lumitöitä Mönkijällä niin Elmo kuunteli ihmeissään, mut ei tohtinut mennä lähelle.

***

***

RAUNO

Raunon kanssa käytiin eilen rokotuksilla ja reissu oli erityisen mieluinen. Eläinlääkäri tunsi kummankin pallin .... Jeee... Toinen on paikoillaan ja toinen viel seilailee, mut tuntuu kuitenkin. Alla Raunosta tuoreita valokuvia. Rauno on niin terhakka ja seisoo jo hienosti.

***

***

***

Joulu tuli ja meni. Nyt on Uusi Vuosi 2008 ja uudet kujeet....

JÄSENHAASTATTELUSSA HANNA LUOTO

Pohjois-Suomen aluejaoksen jäsenten esittelyjä. Joka APOLLO-lehteen tulee muutama esittely.

1. Henkilö esittely ( esim. asuinpaikka, ikä, kotijoukkojen vahvuus, yms.)Asumme mieheni Jannen ja lastemme Pilvin, Suvin ja Leevin kanssa Raahessa. Minä itse olen Hanna Luoto ja ikää on kertynyt 34 vuotta. Perheeseemme kuuluu myös kolme koiraa,  Tanskandoggipojat Carlos (Black Terminator´s Carlos) ja Elmo (Anxious Fifth Element) sekä Affenpinseriuros Rauno (Love-Dane´s Hevi-Rauno). Meidän touhuihin voit käydä tutustumassa kotisivuillamme www.4wdluoto.com
2. Mikä ja milloin sai sinut kiinnostumaan Tanskandogista? Aloitimme yhteisen taipaleen Jannen kanssa  ja ihan ensimmäisinä viikkoina Janne kertoi haaveestaan omistaa joskus tanskandoggi.  Miehiseen tyyliin asia tietenkin ilmaistiin niin, että ei ole muuta oikeaa koiraa kuin tanskandoggi ja jos joskus koira meille tulee niin se on tanskandoggi ja vain ainoastaan tanskandoggi. Mitä siihen sitten voit enää sanoa. Vaikkakin olen yrittänyt kaikki maailman koirarodut ehdottaa, mut ei niin ei.  Eipäs ollut vaihtoehtoja kuin kiinnostua, mut hyvä niin
3.  Milloin kotiisi saapui ensimmäinen doggi? Ja minkä värinen? Ja sukupuoli?Ensimmäinen doggimme saapui meille syksyllä 1994.  Tuolloin olimme seurustellee reilun puoli vuotta eli aika nopeasti meidän perheemme kasvoi Jannen haaveilemalla dogilla. Ensimmäinen doggimme oli Gredi (Great-Golden´s Petter Pan) väriltään keltainen ja uros.  Gredi tuli meille kodinvaihtajana. Pitkän ja sinnikkään koulutuksen jälkeen Gredi oli upea koira, mutta ei mikään helppo ensimmäiseksi dogiksi. Gredi tottui elämään meidän kanssamme kolmistaan eikä koskaan pitänyt lapsista, joten kun aloin odottamaan toista lastamme Suvia jouduimme lopettamaan Gredin syksyllä 1999 myös iän myötä tuomien sairauksien vuoksi.
4.  Miksi tanskandoggi on juuri sinun rotu? Montako doggia sinulla on ollut? Doggi on iso, komea ja lupsakka. Isolle ihmiselle iso koira, Janne on melkein 2 metrinen ja minä olen sit muuten iso ;) Kuusi pitkää vuotta olimme ilman doggia ja enää ei tule hetkeä etteikö meillä olisi doggia. Minäkin olen taas oppinut nukkumaan öisin, kun Janne on paljon öitä töissä. Turvallisuuttahan se tuo !! Elmo on meidän kolmas doggimme.
5.  Hauskin kokemasi hetki dogin kanssa / dogin aiheuttamana? ( voi kertoa useamman ) Ensimmäisellä dogillamme Gredillä oli huonotapa pissata aina autonrenkaisiin. Kaikista tympeintä tämä oli talvella, kun poika ulospäästyään tyhjensi autonrenkaaseen koko virtsarakon niin voitte kuvitella miten isot komeat keltaiset jääpissapuikot sit roikkui autonrenkaissa. Kaverit aina nauro meille tuleessaan, mutta eivät enää meiltä autolla lähtiessään ;) Muutimme Rovaniemellä asuessamme isompaan asuntoon. Ystävillämme on koira Roosa, jota Gredi rakasti koko sydämmestään. Tietenkin koirat oli sit muutotouhuissa mukana. Tulloinhan vesisängyt oli muotia, joten sellainen oli meilläkin. Pojat rupes illan lähestyessä sänkyä täyttämään. Koirat halus olla myös mukana, kielloista huolimatta. Pidettiin vähän taukoa touhuamisesta... Kuin lasten kanssa tuli hiljaista... Missä Roosa ja Gredi on??? Arvatkaa vaan... Koirat oli keksineet vuosisadan leikin. Hyppivät ja temusivat  vesisängyssä, joka oli puoleksi täynnä, letku jolla laskettiin vettä sänkyyn ruutas kohti kattoa ja täyttöaukosta pulppusi joka hypyllä kaarella vettä. Vähän aikaa oli aikamoinen huuto... vettä oli joka paikassa. Tuli  siinä muutonlomassa pestyä koiratkin ;) Tähän lopuksi haluan viel mainita, että ystävämme koira Roosa (cesapeaklahdennoutaja) iältään kohta 15 vuotta elää vieläkin.
6.  Mitä harrastat tanskandoggisi kanssa? Lenkkeilemme metsässä niin kesällä kuin talvellakin. Carlos vetää lapsia pulkassa ja käy miesten reissuilla juoksemassa suolla, kun Janne ja Leevi ajavat mönkijällä. Käydään  näyttely- ja perustottelevaisuustreeneissä, saatuja oppeja sit treenataan innostuksen mukaan myös kotona.  Näyttelyt on vienyt mukanaan. 
7.  Tanskandoggi eri vuodenaikoina? Talvella juostaan lumihangissa ja vedetään lapsia pulkalla. Keväällä ja syksyllä inhotaan vesisadetta, mutta onneksi talossamme on pitkät räystäät joiden alle mahtuu pissalle. Kesällä temmelletään metsässä. Käydään mönkijä ajeluilla, jolloin saa juosta suolla, uida ruosteojassa ja joessa. Siivo on sit sen mukainen ja lemu. Turvetta on korvissakin ja valkoisesta väristä ei ole tietoakaan. Pesuongelma on ratkaistu siten, että järjestettiin  Carlokselle on kuin hevoselle oma lämmin vesi pesupiste ulos autotallinluiskaan. Elmolla on tämä kaikki vielä kokematta.
8.  Oletko uros/narttu –ihminen? Perustele, miksi jompikumpi on juuri sinun mieleesi. Meillä ei ole koskaan ollut narttua. Kotonanikin lapsena meillä oli aina uroksia, joten kokemusta nartun omistamisesta ei ole. Uros-ihminen siis. Osaiskohan sitä nartun kanssa elääkään. Urokset ovat niin ihania, mutta myös niin raivostuttavia kuin miehet yleensäkin. Uros on mielestäni suoraviivainen taulapää, jolle sais hankkia kuulolaiteen.
9.  Jos olisit tuomarina, niin mikä olisi sinulle se tärkein juttu tanskandogin ulkonäössä?Pitkän tauvon jälkeen kehien raunalle palanneena kaipaan sitä upeaa urosta, joka vangitsee katseen ja saa huokaamaan, upea. Minun mieleeni on doggi jolla on selkeä/vahva sukupuoli leima eli ei tarvitse miettiä onko uros vai narttu. Tykkään dogista joka on kookas, lihaksikas, voimakas ja iso, mutta kaikkia sopusuhtaisesti ei mitään liikaa. Mutta ehdottomasti se pää on kaiken IN. Minä tykkään ruttuisesta ja sopivan isosta päästä.
10.  Sana on vapaa. Voit kertoa vitsin, terveisiä tai jotain minkä olet aina halunnut saada lehteen. Kaikille doggi-ihmisille eli teille kaikille terveisiä täältä Raahesta. Nauttikaa ja iloitkaa koiristanne! Rentoudutaan jouluna ja levätään tulevia näyttelyitä varten. Hymyillään kun tavataan! Kaikille tremppiä näyttelyihin! On ollut mukavaa tutustua uusiin upeisiin ihmisiin koirien kautta, teette tästä harrastuksesta vieläkin mukavampaa, kiitos ystävyydestänne !!

 Poseerausta koirien kanssa :) hikistä homaa...

Itsenäisyyspäivän alla....

Eilinen ilta meni tuoretta Tanskandoggi-lehteä lukiessa ja neuloessa. Tonttutehdas sammutti tuotannon (laitan valokuvia käsityöt-osioon piahkoin). Nyt odotellaan kankaita saapuvaksi, jotta päästään koirien talvitakkitehtailun kimppuun. Pakkaset lähestyy ja Gredin vanha takki on jo aikansa elänyt. Suurin syy tähän lämpimän talviloimen ompeluun selviää ensi viikon loppuna. Lauantaina 8.12.2007 RAUNO tulee kotiin.... Pidän teidät vielä jännityksessä !!

VALOKUVIA POJISTA

***

***

Elmon toinen silmä on upean sininen.

 VERIJÄLKI

Syksy 2007 Tanskandoggi ry:n Pohjois-Suomen Aluejaoston järjestämä Verijälki Mia ja Janne Myllynevan luona. Kiitos hienosta kokemuksesta ja päivästä Mialle ja Marikalle, kivaa oli!!

Tuolla tuoksuu, haisee... mun nokkaan hyvälle !! Tahtoo jo mennä.

Elmo verijäljellä. Kyl Elmo vetikin hienosti.